Kylätoiminnan merkittävimmästä kansainvälisestä tunnustuksesta 30 vuotta

Non peer reviewe

Kaupungin herrat ja salomaiden ymmärtämättömät asukkaat : maaseutu ja kaupunki Mikkelin paikallislehtien keskusteluissa 1861-1910

Tutkimuksessa analysoidaan vuosina 1861–1910 Mikkelissä julkaistujen paikallisten sanomalehtien kirjoituksia ja etsitään vastauksia kysymyksiin: 1) Minkälaisissa konteksteissa maaseudun ja kaupungin suhteista on kirjoitettu? 2) Mitä sisältöjä ja minkälaisia käsityksiä maaseudusta ja kaupungista kirjoituksissa esiintyy? Maaseudun ja kaupungin suhteilla tarkoitetaan käsityksiä maaseudulla ja kaupungissa vallitsevista olosuhteista sekä käsityksiä maalaisten ja kaupunkilaisten omaksumista toimintatavoista, käsityksiä heistä itsestään ja näiden ryhmien keskinäisistä asenteista toisiaan kohtaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Aineiston muodostivat vuosina 1861–1910 Mikkelissä ilmestyneet paikalliset sanomalehdet, jotka ovat verkossa digitoituina tavoitettavissa ja vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston sivuilla (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti). Aineisto kattoi yhteensä 7 057 lehdennumeroa 11 erinimisestä sanomalehdestä. Aineistosta poimittiin kirjoituksia, joissa käsiteltiin sekä maaseutua että kaupunkia tai niihin liittyviä asioita. Tarkempaan analyysiin otettiin 188 lehtikirjoitusta tai -ilmoitusta. Tutkimuksessa löydettiin neljä maaseutu–kaupunki-keskustelujen kontekstia, jotka vaikuttavat maaseutua ja kaupunkia sekä niiden suhdetta kuvaaviin representaatioihin: 1) tapahtumapaikkakonteksti, 2) kehittämiskonteksti, 3) tunnekonteksti ja 4) politiikkakonteksti. Tapahtumapaikkakontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan neutraaleina tapahtumapaikkoina ilmoituslehdessä. Kehittämiskontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan toimivina ja kokevina ympäristöinä yhteiskunnallisista muutoksista kertovissa kirjoituksissa. Tunnekontekstissa maaseudusta ja kaupungista sekä niiden suhteesta tulee intohimoisten keskustelujen ja kiistojen kohteita. Politiikkakontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan mahdollisuuksien areenoina puoluepoliittisten aatteiden kilpailussa. Maaseutua ja kaupunkia koskevissa keskusteluissa ja representaatioissa on nähtävissä ajallista muutosta. Sanomalehtikirjoitusten 1860-luvun lopun neutraaleista tapahtumapaikkakontekstien kuvauksista siirryttiin vuosisadan loppua lähestyttäessä lamakauden selviytymiskertomuksiin, kansallisuusaatteen voimistumiseen ja edelleen intohimoiseen keskusteluun maaseudun ja kaupungin hyvistä ja huonoista puolista sekä maalaisten kaupunkilaisten moraalista. 1900-luvun alussa maaseutu ja kaupunki näyttävät lehtikirjoituksissa neutraloituvan ja palaavan muiden, tuossa ajassa keskeisten aiheiden tapahtumapaikoiksi. Suhde aatteelliseen ja poliittiseen toimintaan korostuu. Tuona aatteellisten kamppailujen aikana maaseutuväestön ja kaupunkilaisten välisiä eroja ei korostettu. Erilaisten keskustelukontekstien välittäminä synnytetään erilaisia maaseutua ja kaupunkia sekä niiden suhdetta koskevia kuvauksia eli representaatioita. Siinä missä akateeminen keskustelu pyrkii ymmärtämään maaseudun olemusta ja sen kokemista, niin esimerkiksi politiikka- ja kehittämiskontekstien kautta tuotetuissa maaseuturepresentaatioissa korostetaan maaseudun itseisarvoa ja merkitystä sekä siellä olevaa kasvupotentiaalia

Border crossing and trespassing? : Expanding digital humanities research to developing peripheries with the novel digital technologies

Peer reviewe

Maaseudut yhteiskuntien kestävyysmuutoksissa

Non peer reviewe

Maaseutupolitiikan YTR : Itsearviointitutkimus 2010

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on pääosin poliittis-hallinnollisessa tilassa toimiva, uusi verkostomainen hallintasommitelma, jossa on mukana myös hallinnon ulkopuolisia toimijoita ja tahoja. Kokonaisuutta nimitetään tässä YTR-verkostoksi. Itsearvioinnin tarkoituksena oli argumentoida esiin YTR-verkoston toiminnan kriittiset kohdat. Arviointitutkimuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja sen toteutti 25.8. – 31.12.2010 välisenä aikana tutkimusjohtaja, dosentti Torsti Hyyryläinen. Itsearviointiin osallistui valtioneuvoston viisivuotiseksi toimikaudeksi (2008-2013) nimeämän maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäseniä ja varajäseniä. Kokoavana tuloksena esitetään seuraava analyysi: 1. YTR-verkoston tiedollinen kapasiteetti on vahva. 2. YTR-verkostolla on potentiaalisesti laajat suhderesurssit mutta ne ovat alihyödynnettyjä. 3. YTR-verkostolla on mobilisoitikapasiteettia mutta sen omat voimavarat ovat niukat. YTR-verkostolla on ollut keskeinen rooli maaseutupolitiikan muotoutumisessa ja kehittymisessä. Keskustelu maaseudun kehittämistä olisi Suomessa ollut oleellisesti vähäisempää, heikommin jäsenneltyä ja tietopääomaltaan suppeampaa ilman YTR-verkostoa. Verkostossa on monialaista asiantuntemusta, jonka perusteella se on kyennyt vastaamaan laajoihin maaseutupoliittisiin kommunikaatiotarpeisiin. Tästä yhtenä esimerkkinä on maaseutupoliittisen selonteon perusteellinen valmistelu ja monivaiheinen käsittely eduskunnassa vuonna 2010. Verkostosuhteiden hallinnan kehittäminen nousee arvioinnissa tärkeimmäksi YTR-verkoston toimintakyvyn, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittämisen painopisteeksi. Verkosto näyttää saavuttaneen tärkeän kehitysvaiheen, josta ei päästä eteenpäin ilman sen kysymyksen pohdintaa, miten YTR-verkoston suhdekapasiteettia, eli suhteita keskeisiin sidosryhmiin voitaisiin kehittää. Valta on YTR-verkostossa komplisoiduinta ja ongelmallisinta juuri suhderesurssien alueilla. Se kiteytyy kysymykseen poliittisesta valmistelu- ja päätösvallasta, eli kenellä on legitiimi asema toisaalta muotoilla poliittiseen päätöksentekoon etenevät aloitteet ja lopulta tehdä poliittisesti sitovia päätöksiä koskien maaseutua ja sen kehittämistä. Medioiden vaikutusvallan huomioiminen on entistä tärkeämpää. Niiden suuntaan vahvemmin kommunikoimalla YTR-verkosto voi tulevaisuudessa lisätä vaikutusvaltaansa. Toistaiseksi lähes täysin käyttämätön potentiaali on sosiaalisen median verkostoissa, joihin YTR:n säikeet eivät vielä juurikaan ulotu. Suhdepääomassa on siis YTR:n voima ja samalla sen heikkous. Tämä johtopäätös on merkittävä erityisesti valtioneuvoston asettaman yhteistyöryhmän itsensä kannalta. Yhteistyöryhmän tulisi itse vapautua komiteamaisista työtavoista ja kehittää niitä monimuotoisemmiksi. Paikallaan on myös kysyä: mitä yhteistyöryhmän jäsenet ja jäsenyhteisöt ovat valmiita tekemään YTR:n suhderesurssien kehittämiseksi

Nuorelle tutkijalle tulevaisuus on avoin ja mahdollisuuksia täynnä

Nuoren tutkijan, Katri Ollilan haastattelu (Maaseutututkimuksen Kohtaaminen-osio)Non peer reviewe

Toiminnan aika : Tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta

Tutkimuksessa esitetään, miten suomalainen kylätoiminta on syntynyt ja kehittynyt sekä millainen on sen paikallinen, uutta luova kehitysdynamiikka. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena lähtökohtana on toiminnan käsite. Metodologisena lähestymistapana on laadullinen toiminnan tutkimus. Aineistona käytetään olemassa olevaa historiatutkimusta, sanomalehtiaineistoja sekä erilaisia kenttätutkimuksen laadullisia aineistoja, joiden synnyttämiseen myös kylätoimijat ovat itse osallistuneet. Käytännön analyysikohteena on paikallinen kylätoiminta kahdessa kyläyhdistyksessä Pirkanmaalla, Vähähaara-Seurassa ja Rämsöön kyläkerhossa. Tutkimuksen tuloksena esitetään kylätoiminnan yleisen kehityskuvan lisäksi paikallisen kylätoiminnan tarkastelukehys, joka auttaa ymmärtämään ihmisten vapaaehtoista yhteistoimintaa oman lähiyhteisönsä kehittämisessä maaseudulla